Aluepalautus ry

Territorial Restitution Association of Finland ry

Uuden Jäsenkirjeen postitus on käynnissä.

Ohessa Jäsenirjeen sisältö:

Arvoisa Aluepalautus ry:n jäsen!

Sivut päivittyvät.

6.12.2021

Ari Maarnela

e-mail: aluepalautusry@gmail.com

kaikki muu tästä eteenpäin on vanhentunut

ALUEPALAUTUS RY JÄSENTIETODOTE 2 - 2019

Arvoista Aluepalautus ry:n jäsen.

Jäsentiedote Aluepalautus ry:n jäsenille:

Aluepalautus ry:n vuosikokous järjestettiin lauantaina 25.5.2019 Helsingin Karjalatalossa. Varapuheenjohtajaksi valittiin Lasse Koskinen UUSI (Lahti). Muiksi hallituksen jäseniksi valittiin Klaus Hemanus (Salo), Irja Leino (Espoo), Ari Maarnela (Helsinki), Yrjö Rantanen (Järvenpää) ja Jorma Weckman (Salo). Hallituksen päätöksen mukaisesti järjestösihteerinä toimii Ari Maarnela, taloudenhoitajana Jorma Weckman ja tiedottajana Lasse Koskinen.

Vuosikokouksen kannanotto

Vuosikokous hyväksyi kannanoton, jossa Aluepalautus ry toteaa, ettei se ei pidä aiheellisena niitä EU-vaalien edellä esitettyjä mielipiteitä, joiden mukaan Venäjän talouspakotteita tulisi purkaa. Venäjän suorittama Krimin ja Itä-Ukrainan miehitys on verrattavissa Suomen alueiden miehittämiseen talvi- ja jatkosodan jälkeen. Lisäksi Venäjä otti Ukrainan laivaston edustajia sotavangeikseen, eikä ole suostunut heitä vapauttamaan.

Aluepalautus ry pitää välttämättömänä Venäjän Ukrainasta vetäytymisen jälkeisiä viisumivapausneuvotteluja, koska viisumit rajoittavat merkittävästi suomalaisten kotiseutumatkailua Viipurin lääniin, Petsamoon, Kuusamoon, Sallaan ja muille Suomen pakkoluovuttamille alueille.

Aluepalautus ry vaatii kannanotossaan, että vallitsevasta tilanteesta huolimatta, Suomen valtiovalta tekee eduskunnan päätöksellä aloitteen Tarton rauhan rajojen palauttamisesta Suomen ja Venäjän väliseksi rajaksi. Palautussuopimukseen tulee päästä viimeistään vuonna 2020, kun Tarton rauhan solmimisesta tulee kuluneeksi 100 vuotta.

Aluepalautus ry myös ihmettelee, miksi Tarton rauhan juhlavuoden osalta ei Suomen valtiovallan taholta kuulu mitään siitä, miten Suomi aikoo juhlistaa itsenäisyytemme vahvistaneen rajasopimuksen syntymisen merkkivuotta.

Yllä oleva on lyhennelmä kannanotosta, joka lähetettiin STT:lle, YLE:lle, MTV:lle ja muutamille muille valtakunnallisille tiedotusvälineille. Lisäksi kannanotto lähetettiin Suomen ulkoministeriölle, tasavallan presidentin kanslialle, valtioneuvostolle ja Venäjän Suomen suurlähetystölle.

Aluepalautus ry:n jäsenmaksulasku (tämä tiedote ei ole lasku)

Tämän tiedotteen ohella on lähetetty erillisenä Aluepalautus ry:n jäsenmaksulasku 2019. Jäsenmaksu on entinen, eli 20 euroa. Käytä laskussa mainittua viitenumeroa , kun maksat laskun. Maksun eräpäivä on mainittu laskussa. Jäsenmaksut mahdollistavat toimintamme jatkuvuuden ja laadun. Toivomme sinun maksavan jäsenmaksun mahdollisimman pian. KIITOS!

Itämeren kaasuputki

Venäjältä rakennetaan toista kaasuputkea Saksaan, eli Nord Stream 2 putkea. Sen tulisi valmistua tämän vuoden lopussa. Tanska pitää putkea turvallisuusriskinä, ja harkitsee kannanottoaan asiasta. Putki kulkee Tanskan ja Saksan laivastojen yhteisen harjoitusalueen läpi. Suomi käsittelee taas asiaa vain ympäristölupa-asiana. Putki kulkee Suomen talousvyöhykkeellä osan matkaa. Nord Stream 1 lähti Säkkijärveltä, mutta 2-putki lähtee Venäjän puolelta, joten se ennakoinee Suomen alueiden palautusta!

Talvisota tunnetuksi Venäjän Karjalassa

Karjalan tasavallassa menossa oleva hanke perehdyttää asukkaita Talvisotaan. Hankkeessa järjestetään luentoja ja kerran viikossa radio-ohjelma kertoo sodasta. Paikallinen hankkeen koordinaattori ihmettelee, kun paikalliset oppaat eivät kerro sodasta mitään venäläisille matkailijoille. Hankkeeseen sisältyy myös Talvisota-näytelmä, jota valmistellaan. Karjalan Sanomat 12.6.2019

Monrepos-puiston kunnostamiseen länsimaista rahaa

Viipurin Monrepos-puistoa kunnostetaan. Maailmanpankki myönsi hankkeeseen Venäjälle 26 miljoonan euron lainan. Puiston kunnostus piti valmistua jo pari vuotta sitten, mutta nyt töissä on vauhtia. Työt valmistunevat ensi vuoden loppupuolella. Sopimuksen mukaan Monrepos-puiston vesihuollon uudistamisen maksaa Pietarin aluehallinto. Syyskuussa tuli kuitenkin selvisi, että se ei ole tehnyt mitään vesihuollon järjestämiseksi.

Sen jälkeen on tullut ilmi, että Venäjä haluaa samalla maksattaa Viipurin surkeassa mallissa olevan vesihuollon kustannuksia EU:n jäsenmailla. EU:n ja Venäjän väliseen Kaakkois-Suomen CBC-ohjelmaan nostettiin yllättäen Venäjän aloitteesta määräraha. Tästä Suomen vetämästä ohjelmasta EU maksaa 1,1 miljoonaa euroa Viipurin ränsistyneen vesihuoltoverkoston kunnostamiseen. Kokonaiskustannus on 3,5 miljoonaa euroa.

Suomen puolelta hankkeessa on mukana Lappeenrannan kaupunki. Hankkeen yksityiskohdat ovat olleet salaisia. Niiden pitäisi tulla julkisuuteen kesäkuussa 2019. Lappeenrannan kaupungin edustaja on kertonut, että Lappeenranta on hankkeessa mukana 50 000 euron summalla. Kaupungin edustaja perustelee osallistumista Itämeren suojelulla. Ilta-Sanomat, Outi Salomaa.

ALUEPALAUTUS RY

Hallitus

Aluepalautus ry JÄSENMAKSULASKU 2019

Muistakaa käyttää maksaessanne viitenumeroa 39453 ja säilyttäkää tosite.

Jäsenmaksusi on tärkeä voidaksemme pitää esillä palautusasiaa. Kiitämme jäsenyydestäsi!

ALUEPALAUTUS RY

Hallitus

UUSIMMAT UUTISET

EVAKKOPATSAS

Evakkopatsaan pienosmalli; Mainoskaari Oy Ari Hujanen 2017

Evakkopatsaan pienoismalli. Ari Hujanen, Mainoskaari OY 2017.

Evakkopatsastoimikunta UUTISTIEDOTE

Lahti 13.6.2019

Evakkopatsas Lahden Hennalan Komentajanpuistoon

Lahden kaupungin ja patsashankkeen tiet erkanivat

EVAKKOPATSAS. Lahteen tuleva valtakunnallinen Evakkopatsas sijoitetaan Lahden Hennalan Komentajanpuistoon. Paikka sijaitsee Hennalan Upseerikerhon piha-alueen välittömässä läheisyydessä. Lahden Karjalaseura ry ja tontin omistava Etelä-Suomen Juhlapalvelu Ky ovat allekirjoittaneet tätä koskevan sopimuksen. Lahden Karjalaseura ry on vuokrannut nimellisvuokraa vastaan patsaan sijoitus-paikan 100 vuodeksi. Sopimusta voidaan jatkaa edelleen tämän jälkeen. Tulevan patsaan omistaa Lahden Karjalaseura.

Lahteen on suunniteltu valtakunnallista Evakkopatsasta vuodesta 2016 lähtien. Hankkeen tuottajana on Lahden Karjalaseura ry ja käytännön toiminta vetää erityinen Evakkopatsastoimikunta. Näköispatsas syntyy Pekka Asikaisen vuonna 1987 luoman pienoismallin pohjalta. Patsaan kuvanveistäjäksi on valittu taiteilija Reijo Huttu. Mallia on muotoiltu yleisötoiveiden mukaisesti. Patsaan mieshahmon kokonaiskorkeudeksi tulee 180 senttimetriä. Lisäksi henkilöiden keskinäistä asemointia on hieman muutettu.

Evakkopatsastoimikunta tapasi kahdesti Lahden kaupungin julkisen taiteen työryhmän, joka antaa lausuntoja Lahteen suunniteltavista patsaista ja veis-toksista. Julkisen taiteen työryhmä vaati Evakkopatsastoimikuntaa kilpailuttamaan Evakkopatsaan kuvanveistäjien kesken joko kutsukilpailuna tai yleiskilpailuna. Evakkopatsastoimikunta kieltäytyi tästä, koska Evakkopatsaan malli ja tekijät oli jo valittu. Lahden Karjalaseura ry vastaa patsaan valtakunnallisesta hankintavarojen keräyksestä.

Lahden kaupungin julkisen taiteen työryhmä tarjosi lopuksi kilpailutusmallia, jossa mukaan kutsuttaisiin muutamia kuvanveistäjiä kutsukilpailuna. Yksi kutsuttavista olisi Evakkopatsastoimikunta ja Reijo Huttu. Tämän Evakkopatsastoimikunta torjui, koska totesi kilpailutuksen tulosten olevan ennalta arvaamattomia patsaan ulko-muodon osalta. Kilpailun raati olisi muodostunut kolmesta Lahden kaupungin edustajasta, kolmesta patsashankkeen edustajasta ja kahdesta Suomen Taiteilijat ry:n edustajasta. Näillä kahdella jälkimmäisellä edustajalla olisi ratkaisuoikeus, jos äänet menevät tasan.

Patsastoimikunta piti kilpailutusta tarpeettomana ylipäätään, koska malli ja kuvanveistäjä oli jo valittu ja hyväksytty. Patsastoimikunta on huomauttanut myös eri yhteyksissä, että Evakkopatsaan varsinaisista kustannuksista vastaa kan-salliskeräyksellä Lahden Karjalaseura ry, joten mikään muu taho ei voi määrätä patsaan muotoa ja tekijää patsastoimikunnan ja Karjalaseuran ohi. Kilpailutuksessa patsastoimikunnan ja Lahden Karjalaseura ry:n olisi voinut jäädä omassa asiassaan ja omalla ehdotuksellaan sivuun, koska kilpailuraadissa enemmistö olisi muilla tahoilla.

Lahden kaupunki varasi jo aiemmin Evakkopatsaalle keskeisen paikan Lahden Kalmarinpuistosta, Vapaudenkadun ja Lahden kadun kulmasta, josta aukeaa näkymä Pikku-Viipuriksi sanottuun kaupunginosaan. Paikasta sovittiin yhteisesti Evakkopatsastoimikunnan ja Lahden kaupunginmuseon kesken. Lahden kaupunki lupautui kustantamaan Evakkopatsaan perustustyöt, etulaatoituksen sekä kukkaistutukset. Perustustyöt oli tarkoitus tehdä kesällä 2019. Lahden Karjalaseura ry puolestaan lupautui lahjoittamaan patsaan Lahden kaupungille. Kaupunki ei tällöin kyseenalaistanut patsaan valittua mallia. Se oli kaupungin edustajille esitelty.

Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen kutsui Evakkopatsastoimikunnan edustajat neuvotteluun 16. huhtikuuta 2019. Neuvottelussa kaupunkia edustivat Timonen ja Lahden museon amanuenssi Liisa Mäkitalo. Evakkopatsastoimikuntaa edustivat sen ja Lahden Karjalaseura ry:n puheenjohtaja Raimo Koukonen sekä patsastoimikunnan tiedottaja Lasse Koskinen.

Käydyssä neuvottelussa kaupunginjohtaja Pekka Timonen totesi, että Evak-kopatsaan taiteilijakilpailuttaminen on edellytyksenä siihen, että Lahden kaupunki on hankkeessa mukana. Timonen teki jo aiemmin viranhaltijapäätöksen, jonka mukaan kaupunki maksaa kilpailutuksesta aiheutuvat kulut. Evakkopatsastoimikunnan edustajat totesivat jälleen kerran, että patsas toteu-tetaan hyväksytyn näköispatsasmallin mukaan.

Patsastoimikunta pyysi kaupunginjohtaja Pekka Timoselta kirjallista viran-haltijapäätöstä siitä, että Evakkopatsaan taiteilijakilpailutus on ehtona siihen, että Lahden kaupunki on hankkeessa mukana. Evakkopatsastoimikunta joutui "karhuamaan" tätä päätöstä kaksi kertaa. Se tuli vihdoin 14. toukokuuta 2019. Asiakirja vahvistaa Timosen ja Lahden kaupungin julkisen taiteen työryhmän kilpailuehdon.

Evakkopatsastoimikunta käsitteli 21. toukokuuta 2019 Lahden kaupunginjohtajan kirjelmän ja hylkäsi edelleen kilpailuvaatimuksen. Evakkopatsastoimikunnalle saapui aiemmin viisi muuta patsaan sijoituspaikkatarjousta, joista kaksi oli kun-nallisia paikkoja ja kolme julkisilla yksityistonteilla sijaitsevia. Evakkopatsastoimikunta valitsi niistä kaksi yksityistonttia tarkempien neuvotte-lujen kohteeksi. Näin lopulliseksi sijoituspaikaksi varmistui sopimuspohjalta Lahden Hennalan Komentajanpuisto. Evakkopatsastoimikunta oli yksimielinen päätöksessään.

Hennalan Komentajanpuisto ja Lahden Upseerikerhon ympäristö ovat arvovaltainen kohde Evakkopatsaan sijoituskohteeksi. Patsas on suuren yleisön tavoitettavissa ja Komentajanpuistossa erilaiset Evakkopatsaaseen liittyvät juhlatilaisuudet on helppo järjestää.

Suomen puolustusvoimien Huoltopataljoona perustettiin Viipuriin. Sodan jälkeisten joukko-osastomuutosten jälkeen puolustusvoimien huoltokoulutus siirrettiin Lahteen. Näin ollen Hennalan entisellä kasarmialueella on myös karjalaiset perinteet, jotka omalta osaltaan tukevat Evakkopatsaan sijoittamista Komentajanpuistoon.

Evakkopatsaan paljastusjuhla siirtyy vuodella

Evakkopatsaalla on ollut muitakin mutkia matkallaan. Patsashankkeen varojenkeräysluvan käsittely vei valtakunnan oikeusviranomaisilta vuoden ja neljän kuukauden pituisen harkinta- ja valmisteluajan. Lopulta lupa Lahden Karjalaseura ry:lle heltisi. Pitkä harkinta-aika aiheutui siitä, että seura ei ole valtakunnallinen, joten se sai erikoisluvan Evakkopatsashankkeen toteuttamiseen.

Evakkopatsaan paljastamisjuhlaksi patsastoimikunta päätti loppukesän vuonna 2020. Lahden Karjalaseura ry täyttää tuolloin 80 vuotta. Viranomaisluvan hankinta ja Lahden kaupungin vaatimukset ovat viivästyttäneet hanketta tuntuvasti. Patsaan perustustyöt tehdään kesällä 2020. Näin patsaan jalusta ehtii painua lopulliseen muotoonsa seuraavan talven aikana. Perustustöistä huolehtii yksityinen, valta-kunnallinen rakennusyhtiö. Patsaan jalustaksi on suunniteltu Karjalankannakselta tuotettavaa Ruskealan marmoria. Patsaan kuvanveistoaika vie noin vuoden ja valimotyö eri vaiheineen kolme kuukautta. Näiden seikkojen vuoksi patsaan paljastaminen siirtyy kesään 2021.

Evakkopatsashanke on saanut runsaasti huomiota Päijät-Hämeessä, sekä osin valtakunnallisesti. Evakkopatsastoimikunta on saanut eri tavoin kannustusta hankkeelleen. Patsashankkeen suojelija on entinen opetusministeri, kansan-edustaja Sanni Grahn-Laasonen. Hankkeen kummeiksi on kutsuttu tähän mennessä muun muassa taiteilijat Aira Samulin ja Erkki Liikanen. Poliitikoista kummeiksi ovat lupautuneet Martti Talja ja Mika Kari. Lisäksi kummeina on joukko tunnettuja yksityishenkilöitä.

Uusin kannanotto - 29.5.2019

Levassovan joukkohautausmaa >>

KETÄ,
MITÄ,
MIKÄ,  MIKSI MITEN

Aluepalautus ry on perus- ja ihmisoikeusjärjestö, joka ajaa Suomen viime sotien seurauksena Neuvostoliitolle pakkoluovutettujen alueiden palautusta neuvotteluteitse Venäjän hallusta.

Aluepalautus ry pyrkii rauhanomaisesti ja neuvotteluteitse palauttamaan Venäjän miehittämät Suomelle kuuluvat alueet: Petsamon, Sallla- Kuusamon, Karjalan Kannaksen sekä Suomenlahden saareet.

Aluepalautus ry on yksi niin sanotuista palauttajajärjestöistä, joita syntyi sen jälkeen kun Karjala-Liitto oli poistanut omasta ohjelmastaan Karjalan palautuskysymyksen.

Paremmin tunnettu yleisnimellä Karjala-kysymys.

Emme ole yksin

Aluepalautus kuuluu yhtenä jäsenenä Globaaliin kattojärjestöön European Union of Exiled and Expelled People ("Euroopan Unionin Karkoitetut ja Poissiirretyt Ihmiset"). EUEEP on koonnut siipiensä suojaan järjestöjä, jotka rauhanomisesti yrittävät korjata ne vää- ryydet, jotka sotien jälkeen ovat jääneet voimaan.

"Aluepalautuksen Teesit" >>

Aluepalautus ry nojaa vaateissaan paitsi ihmiskunnan yhteiseen moraali-koodistoon, kuin myös Pariisin Rauhansopimuksen seu-raaviin sanoihin:

"Suomen hallituksen ja Suomen kansalaisten oikeudet, kuin myös suomalaisten juriidisten henkilöiden oikeudet, jotka koskevat suomalaista omaisuutta tai muita suoma - laisia varoja Liittoutuneiden ja Liittyneiden Valtojen alu- eella, on saatettava entiselleen tämän sopimuksen tul- tua voimaan, mikäli näitä oikeuksia on rajoitettu sen johdosta, että Suomi osallistui sotaan Saksan rinnalla".

- Pariisin Rauhansopimus 1947, 27. artikla.